Työkalun asetus on CNC-koneistuksen päätoiminto ja tärkeä taito. Tietyissä olosuhteissa työkalun säädön tarkkuus voi määrittää osien koneistustarkkuuden. Samalla työkalun asetustehokkuus vaikuttaa suoraan myös CNC-koneistuksen tehokkuuteen. Ei riitä, että tietää vain työkalun asetustavat. Sinun tulee myös tuntea CNC-järjestelmän erilaiset työkalun asetustavat ja kuinka niitä kutsutaan prosessointiohjelmassa. Samalla sinun on tiedettävä eri työkalujen asetusmenetelmien edut, haitat ja käyttöolosuhteet.
1. Veitsen asennon periaate
Työkalun asettamisen tarkoituksena on työkappaleen koordinaattijärjestelmän muodostaminen. Intuitiivisesti sanottuna työkalun asetus on työkappaleen sijainnin määrittäminen työstökoneen työpenkissä. Itse asiassa se on löytää työkalun asetuspisteen koordinaatit työstökoneen koordinaattijärjestelmästä.
CNC-sorveissa työkalun asetuspiste on ensin valittava ennen käsittelyä. Työkalun asetuspisteellä tarkoitetaan työkalun liikkeen aloituspistettä suhteessa työkappaleeseen, kun työkappaletta käsitellään CNC-työstökoneella. Työkalun asetuspiste voidaan asettaa työkappaleeseen (kuten suunnittelun peruspiste tai paikoituspiste työkappaleeseen), tai se voidaan asettaa kiinnikkeeseen tai työstökoneeseen. Jos se on asetettu tiettyyn pisteeseen kiinnittimessä tai työstökoneessa, pisteen on oltava yhdenmukainen työkappaleen paikannuspisteen kanssa. Säilytä mittasuhteet tietyllä tarkkuudella.
Työkalua asetettaessa työkalun asemapisteen tulee olla sama kuin työkalun asetuspiste. Ns. työkalun asentopiste viittaa työkalun paikannusreferenssipisteeseen. Sorvaustyökalujen kohdalla työkalun asentopiste on työkalun kärki. Työkalun asettamisen tarkoituksena on määrittää työkalun asetuspisteen (tai työkappaleen origon) absoluuttinen koordinaattiarvo työstökoneen koordinaatistossa ja mitata työkalun työkalun aseman poikkeamaarvo. Työkalun pisteen kohdistuksen tarkkuus vaikuttaa suoraan koneistuksen tarkkuuteen.
Työkappaletta käsiteltäessä yhden työkalun käyttö ei yleensä voi täyttää työkappaleen työstövaatimuksia, ja työstössä käytetään yleensä useita työkaluja. Käytettäessä useita sorvaustyökaluja työstössä, kun työkalun vaihtoasema pysyy muuttumattomana, työkalun kärkipisteen geometrinen sijainti on erilainen työkalun vaihdon jälkeen, mikä vaatii eri työkaluja pystyäkseen käsittelemään eri aloitusasennoissa työstöä aloitettaessa. Varmista, että ohjelma toimii normaalisti.
Xinfa CNC-työkaluilla on hyvä laatu ja edullinen hinta. Lisätietoja on osoitteessa:
CNC-työkalujen valmistajat – Kiinan CNC-työkalutehdas ja toimittajat (xinfatools.com)
Tämän ongelman ratkaisemiseksi työstökone CNC-järjestelmä on varustettu työkalun geometrisen aseman kompensointitoiminnolla. Käyttämällä työkalun geometrisen aseman kompensointitoimintoa sinun tarvitsee vain mitata kunkin työkalun asemapoikkeama suhteessa esivalituun referenssityökaluun etukäteen ja syöttää se CNC-järjestelmään. Määritä työkaluparametrien korjaussarakkeeseen ryhmän numero ja käytä koneistusohjelman T-komentoa kompensoidaksesi automaattisesti työkalun aseman poikkeama työkaluradalla. Myös työkalun asennon poikkeaman mittaus on saavutettava työkalun asetusoperaatioilla.
2. Veitsen asetusmenetelmä
CNC-työstössä työkalun asettamisen perusmenetelmiä ovat koeleikkausmenetelmä, työkalun asetusinstrumenttien säätö ja automaattinen työkalun säätö. Tämä artikkeli ottaa CNC-jyrsinkoneet esimerkkinä esitelläkseen useita yleisesti käytettyjä työkalun asetusmenetelmiä.
1. Kokeiluleikkaus ja veitsen asetusmenetelmä
Tämä menetelmä on yksinkertainen ja kätevä, mutta se jättää leikkausjälkiä työkappaleen pintaan ja sillä on alhainen työkalun säätötarkkuus. Esimerkkinä työkalun asetuspiste (joka on sama kuin työkappaleen koordinaattijärjestelmän origo) työkappaleen pinnan keskellä, käytetään kahdenvälistä työkalun asetusmenetelmää.
(1) Työkalun säätö x- ja y-suunnassa.
① Asenna työkappale työpöytään puristimen kautta. Kiinnityksen aikana työkappaleen neljällä sivulla tulee olla tilaa työkalujen asetukselle.
② Käynnistä kara pyörimään keskinopeudella, siirrä työpöytää ja karaa nopeasti, anna työkalun siirtyä nopeasti asentoon, jossa on tietty turvallinen etäisyys työkappaleen vasenta reunaa vasten, ja vähennä sitten nopeutta ja siirry lähelle vasenta työkappaleen puolelle.
③ Kun lähestyt työkappaletta, käytä hienosäätötoimintoa (yleensä 0,01 mm) päästäksesi lähemmäksi ja anna työkalun lähestyä hitaasti työkappaleen vasenta puolta niin, että työkalu vain koskettaa työkappaleen vasenta sivupintaa (tarkkaile, kuuntele leikkausääntä, katso leikkausjälkiä ja lastuja, kunhan Jos tapahtuu tilanne, mikä tarkoittaa, että työkalu koskettaa työkappaletta), perääntykää sitten 0,01 mm. Kirjoita muistiin tällä hetkellä työstökoneen koordinaattijärjestelmässä näkyvä koordinaattiarvo, kuten -240.500.
④Vedä työkalu sisään positiivisessa z-suunnassa työkappaleen pinnan yläpuolelle. Käytä samaa menetelmää lähestyäksesi työkappaleen oikeaa puolta. Merkitse muistiin työstökoneen koordinaattijärjestelmässä tällä hetkellä näkyvä koordinaattiarvo, esimerkiksi -340.500.
⑤Tämän mukaan työkappaleen koordinaattijärjestelmän origon koordinaattiarvo työstökoneen koordinaatistossa on {-240.500+(-340.500)}/2=-290.500.
⑥Samalla tavalla voidaan mitata työkappaleen koordinaattijärjestelmän alkupisteen koordinaattiarvo työstökoneen koordinaattijärjestelmässä.
(2) Työkalun säätö z-suunnassa.
① Siirrä työkalu nopeasti työkappaleen yli.
② Käynnistä kara pyörimään keskinopeudella, siirrä työpöytää ja karaa nopeasti, anna työkalun siirtyä nopeasti asentoon, joka on lähellä työkappaleen yläpintaa tietylle turvalliselle etäisyydelle ja vähennä sitten nopeutta työkalun päätypinnan siirtämiseksi. lähellä työkappaleen yläpintaa.
③ Kun lähestyt työkappaletta, käytä hienosäätötoimintoa (yleensä 0,01 mm) päästäksesi lähemmäksi, jotta työkalun päätypinta lähestyy hitaasti työkappaleen pintaa (huomaa, että kun työkalu, erityisesti päätyjyrsin, on parasta leikkaa työkappaleen reunasta, alue, jossa leikkurin päätypinta koskettaa työkappaleen pintaa. Vähemmän kuin puoliympyrän muotoinen, yritä olla leikkaamatta päätyjyrsimen keskireikää työkappaleen pinnan alle), tee työkalun päätypinta kosketa vain työkappaleen yläpintaa, nosta sitten akselia uudelleen, kirjaa z-arvo työstökoneen koordinaattijärjestelmään tällä hetkellä, -140.400 , sitten työkappaleen koordinaattijärjestelmän origon W koordinaattiarvo työstökoneen koordinaattijärjestelmässä on -140.400.
(3) Syötä mitatut x-, y-, z-arvot työstökoneen työkappaleen koordinaattijärjestelmän tallennusosoitteeseen G5* (yleensä käytä G54-G59-koodeja työkalun asetusparametrien tallentamiseen).
(4) Siirry paneelin syöttötilaan (MDI), kirjoita "G5*", paina käynnistysnäppäintä (automaattisessa tilassa) ja käynnistä G5*.
(5) Tarkista, että työkalun asetus on oikea.
2. Rahtimittari, vakiokara, lohkomittarin työkalun asetusmenetelmä
Tämä menetelmä on samanlainen kuin leikkaustyökalun koeasetusmenetelmä, paitsi että kara ei pyöri työkalun asettamisen aikana. Työkalun ja työkappaleen väliin lisätään rakotulkki (tai vakiokara- tai lohkomittari). Rahtimittari ei voi liikkua vapaasti. Kiinnitä huomiota laskelmiin. Koordinaatteja käytettäessä rakotulkin paksuus tulee vähentää. Koska karan ei tarvitse pyöriä leikkaamista varten, tämä menetelmä ei jätä jälkiä työkappaleen pintaan, mutta työkalun säätötarkkuus ei ole riittävän korkea.
3. Käytä työkaluja, kuten reunahakuja, epäkeskisiä tankoja ja akselin asettimia työkalun asettamiseen.
Käyttövaiheet ovat samanlaisia kuin koe-leikkaustyökalun asetusmenetelmä, paitsi että työkalu korvataan reunamittarilla tai epäkeskotangolla. Tämä on yleisin menetelmä. Sillä on korkea hyötysuhde ja se voi varmistaa työkalun säädön tarkkuuden. Reunahakua käytettäessä on huolehdittava siitä, että teräskuulaosa koskettaa hieman työkappaletta. Samalla työstettävän työkappaleen tulee olla hyvä johdin ja paikannusvertailupinnan pinnan karheus. Z-akselin asettajaa käytetään yleensä siirto- (epäsuoraan) työkalun asetusmenetelmiin.
4. Siirto (epäsuora) veitsen asetusmenetelmä
Työkappaleen käsittely vaatii usein useamman kuin yhden veitsen käyttöä. Toisen veitsen pituus eroaa ensimmäisen veitsen pituudesta. Se on nollattava uudelleen. Joskus nollapiste kuitenkin koneistetaan pois, eikä nollapistettä voida hakea suoraan tai nollapistettä ei voida hakea suoraan. Käsiteltyä pintaa saa vahingoittaa, ja on joitain työkaluja tai tilanteita, joissa työkalun suoraan asettaminen on vaikeaa. Tässä tapauksessa voidaan käyttää epäsuoraa muutosmenetelmää.
(1) Ensimmäiselle veitselle
① Ensimmäisessä veitsessä käytä silti koeleikkausmenetelmää, rakotulkkimenetelmää jne. Kirjoita muistiin työkappaleen alkupisteen työstökoneen koordinaatti z1 tällä hetkellä. Kun ensimmäinen työkalu on käsitelty, pysäytä kara.
② Aseta työkalun asetin koneen työpöydän tasaiselle pinnalle (kuten ruuvipuristimen suurelle pinnalle).
③Käsipyörätilassa siirrä työpenkki kädellä oikeaan asentoon, siirrä karaa alaspäin, paina työkalun asettimen yläosaa veitsen alapäällä, jolloin valitsin pyörii, mieluiten yhden ympyrän sisällä. Merkitse muistiin akseli tällä hetkellä. Aseta asettimen näyttöarvo ja tyhjennä suhteellinen koordinaattiakseli nollaan.
④ Nosta karaa ja poista ensimmäinen veitsi.
(2) Toiselle veitselle.
①Asenna toinen veitsi.
② Siirrä karaa käsipyörätilassa alaspäin, paina työkalun asettimen yläosaa veitsen alapäällä, osoitin pyörii ja osoitin osoittaa samaan A-asentoon kuin ensimmäinen veitsi.
③Tallenna arvo z0, joka vastaa akselin suhteellista koordinaattia tällä hetkellä (positiivisilla ja negatiivisilla etumerkeillä).
④ Nosta karaa ja irrota työkalun asetin.
⑤Lisää z0 (plus- tai miinusmerkillä) ensimmäisen työkalun alkuperäiseen z1-koordinaattitietoon G5* saadaksesi uuden koordinaatin.
⑥Tämä uusi koordinaatti on koneen todellinen koordinaatti, joka vastaa toisen työkalun työkappaleen alkupistettä. Syötä se toisen työkalun G5*-työkoordinaattiin. Tällä tavalla asetetaan toisen työkalun nollapiste. . Loput veitset asetetaan samalla tavalla kuin toinen veitsi.
Huomautus: Jos useat työkalut käyttävät samaa G5*:tä, vaiheet ⑤ ja ⑥ muutetaan tallentamaan z0 työkalun nro 2 pituusparametriin ja kutsuvat työkalun pituuden korjausta G43H02, kun käytetään toista työkalua koneistukseen.
5. Yläveitsen asetusmenetelmä
(1) Työkalun säätö x- ja y-suunnassa.
① Asenna työkappale työstökoneen työpöydälle kiinnittimen läpi ja aseta se takaisin keskelle.
② Siirrä työpöytää ja karaa nopeasti siirtääksesi kärjen lähelle työkappaletta, etsi työkappaleen piirustusviivan keskipiste ja vähennä nopeutta siirtääksesi kärkeä lähelle sitä.
③ Käytä sen sijaan hienosäätöä, jotta kärki lähestyy hitaasti työkappaleen piirustusviivan keskipistettä, kunnes kärki on kohdistettu työkappaleen piirustusviivan keskipisteeseen. Merkitse muistiin x- ja y-koordinaattiarvot työstökoneen koordinaatistossa tällä hetkellä.
(2) Poista keskipiste, asenna jyrsin ja käytä muita työkalun asetusmenetelmiä, kuten koeleikkausmenetelmää, rakotulkkimenetelmää jne. z-akselin koordinaattiarvon saamiseksi.
6. Kellonäytön (tai valitsimen osoittimen) työkalun asetusmenetelmä
Kellotaulun (tai valitsin) työkalun asetusmenetelmä (yleensä pyöreiden työkappaleiden työkalun asettamiseen)
(1) Työkalun säätö x- ja y-suunnassa.
Asenna osoittimen asennustanko työkalun kahvaan tai kiinnitä mittakellon magneettinen istukka karaholkkiin. Siirrä työpöytää siten, että karan keskiviiva (eli työkalun keskikohta) siirtyy suunnilleen työkappaleen keskustaan, ja säädä magneettinen istukka. Teleskooppitangon pituus ja kulma ovat sellaiset, että kellonäytön koskettimet koskettavat työkappaleen kehäpintaa. (Osoitin pyörii noin 0,1 mm.) Käännä karaa hitaasti käsin, jotta osoittimen koskettimet pyörivät työkappaleen kehäpintaa pitkin. Tarkkaile Voit tarkistaa valitsimen osoittimen liikkeen liikuttamalla hitaasti työpöydän akselia ja toistamalla sen useita kertoja. Kun karaa käännetään, mittarin osoitin on periaatteessa samassa asennossa (kun mittarin pää pyörii kerran, osoittimen hyppymäärä on sallitun työkalun asetusvirheen sisällä, esim. 0,02 mm), voidaan katsoa, että karan keskipiste on akseli ja akselin origo.
(2) Irrota osoitin ja asenna jyrsin ja käytä muita työkalun asetusmenetelmiä, kuten koeleikkausmenetelmää, rakotulkkimenetelmää jne. z-akselin koordinaattiarvon saamiseksi.
7. Työkalun asetusmenetelmä erikoistyökalun asettimella
Perinteisessä työkalun säätömenetelmässä on puutteita, kuten huono turvallisuus (esim. rakotulkin työkalun asetus, työkalun kärki vaurioituu helposti kovassa törmäyksessä), joka vie paljon koneen aikaa (esim. koeleikkaus, joka vaatii toistuvaa leikkausta useita kertoja ) ja ihmisten aiheuttamia suuria satunnaisia virheitä. Se on mukautettu Ilman CNC-työstön rytmiä, se ei ole omiaan antamaan täyttä pelin CNC-työstökoneiden toimintoihin.
Erikoistyökalun asettimella työkalujen asettamiseen on etuina korkea työkalun asetustarkkuus, korkea hyötysuhde ja hyvä turvallisuus. Se yksinkertaistaa kokemuksen takaamaa työllistä työkalun asetustyötä ja varmistaa CNC-työstökoneiden korkean tehokkuuden ja tarkkuuden. Siitä on tullut erikoistyökalu, joka on välttämätön työkalujen asettamiseen CNC-työstökoneissa.
Postitusaika: 1.11.2023
